(Punny vaihtoehtoisen viestin otsikko: Heard It Through The Giant Non-Grape Vine)
Ok, muistatko viime syksynä mainitsemamme vanhan hullun, joka puristi takapihamme tammea? Se on kohtaus suoraan ulospäin Jumanji .
Noin puoli vuotta sitten leikkasimme viiniköynnöksen tyvestä…
muovinen kompostointi
…yrittääksemme tappaa sen ja pelastaa tammipuumme sen kuoleman otteesta.
Ja sitten se vain istui siellä, a la Rose Titanicissa. Se ei koskaan päästänyt irti. Ja asiat muuttuivat rumaksi, kun lehdet ja oksat kuivuivat ja kuolivat.
Joten kun olimme odottaneet 6 kuukautta, että se luopuu haamusta ja putoaa maagisesti puusta, päätimme, että meidän on otettava asiat omiin käsiimme… joidenkin oksasaksien avulla. Periaatteessa menetelmämme oli leikata jokainen kuollut oksa pois juuri tyvestä, jossa se kohtasi viiniköynnöksen, koska emme voineet painiskella itse viiniköynnöstä puusta (se oli kirjaimellisesti yhtä luja kuin sementti, emmekä halunneet vahingoittaa tammi).
Ihmeen kaupalla pääsimme lähes jokaiseen oksaan, kiitos tikkaiden ja pitkävartisen oksaleikkurin yläosiin.
Tässä sinulle esikuva viime vuodelta:
Ja sen jälkeen napsautin juuri tänä aamuna:
On mukavaa, kun ei enää ole puulta, joka syö talon.
Vielä yksi ennen:
painepesurin kärjet
Ja seuraavaksi tästä näkökulmasta:
Pidän siitä, että tammea ei paina enää jättimäinen viiniköynnös, ja yläterassin uusi avoimuus on mahtavaa. Ennen se tuntui aika suljetulta – ja niin monet marjat ja terävät lehdet (molemmat viiniköynnös tuotti massaa) putosivat pöydän ja tuolien ympärille. On mukavaa olla vapaa tuosta pölyttävästä roskasta.
Joten näin jätät viiniköynnöksen huomioimatta muutaman vuoden, hyökkäät sitten tukikohtaan, sitten odotat sen antautuvan ja putoavan maahan jonkin viiniköynnöksen ihmeen avulla, ja sitten saat asiat tapahtumaan saksien ja tikkaiden avulla. Onko metsässäsi meneillään karsimista tai pihajuttuja?